Uusi avaus uuteen ulottuvuuteen

Heräsin tänään aikaisin aamulla ja aloin puhelimella sattumanvaraisesti lukea erästä hyvinvointiin liittyvää blogia: http://www.jennyhenriksson.com/blog/. Tuota ja aika montaa muutakin samantapaista blogia on tullut jonkun verran lueskeltua jo monia vuosia. Tänä aamuna taas sain levottomuuteni keskellä niin hyvät fiilikset tuon blogin lukemisesta, että sisällä alkoin kummuta voimakas tahto perustaa oma ns hyvän mielen blogi. Päiväkirjaa en ole kuukausiin osannut enää kirjoittaa, saapi nähdä jos tämä toimisi paremmin. Toivotaan! Kirjoittamalla saa niin hyvin jäsenneltyä ajatuksiaan päässään ja tottakai jakaa kokemuksiaan ja oivalluksiaan, jolloin siitä saa vielä enemmän irti. Tarkoitus ei enää ole tuoda itseään esille samalla tavalla kuin esim monta vuotta sitten kirjoittaessani muoti/tyyliblogia, joka toki sisälsi myös toisinaan syvällisempiä ajatuksia ja vaikka mitä... Eli kunnon sekametelisoppa. :D Sen sijaan tahtoisin tämän blogin perustuvan pääasiassa kaikista hyvistä ja positiivisista asioista ja kaikesta mikä lisää ennen kaikkea henkistä hyvinvointia ja jossain määrin toki fyysistäkin (ehkäpä tää jopa tsemppaa mua taas liikkumaan enemmän!) . Itse olen aina kokenut päiväkirjamaisen kirjoittamisen, juuri omien kokemusten kautta pohdiskelun itselleni sopivaksi, joten sillä varmasti aika pitkälti mennään.

Tuuliviirimäisenä ihmisenä en voi luvata edes itselleni, saanko tämän blogin pysymään pystyssä ehkä vain päiviä tai viikkoja vai jopa vuosia..? Eipä sitä vielä hyödytäkään miettiä, just tällä hetkellä motivaatiota ainakin löytyy vaikka muille jakaa. :) Sen tosin voin luvata itselleni että tämän blogin kohdalla todellakin yritän olla ottamatta mitään paineita, ihan sama tuleeko postauksia päivittäin, viikoittain tai kuukausittain. Pääasia että tuntuu itsestä hyvältä.

Olen pienestä asti mielestäni ollut tosi optimistinen, aina uskonut että kyllä ihan kaikesta selviää. Mutta, valitettavasti myös masentuneisuuteenkin taipuvainen. Useimmiten masennusjaksot vain ovat onneksi pysyneet suht lyhytkestoisena, vaikka välillä tosi rajuinakin (ja tosi usein myös sellaisena että en oo ihan itselleni myöntänytkään alakuloisuuttani kuin vasta pitkän ajan päästä). Aika vuoristomaista menoa siis.. Nykyään mulla on asiat paremmin kuin hyvin ja ehkä jopa paremmin kuin koskaan. Ehkä juuri siksi nyt tahdonkin jakaa ja pohtia näitä onnellisuusasioita, koska en halua vajota alakuloisuuteen varsinkaan nyt, kun siihen ei mitään syitä oikeastaan ole. Mieli vain usein osaa olla hyvin mielenkiintoinen ja salakavala, että se kehittää ongelmia vaikka tyhjästä. Arvattavissa näin myös lienee että jotkut (jos tänne nyt joskus useampikin lukija mahdollisesti eksyy :D) ärsyyntyvät näin allöttävän optimistisesta ja "teko"pirteästä (niinkuin monet katkerat ja elämäänsä kyllästyneet ihmiset aidostikin onnellisia tahtovat usein nimittää) tavasta suhtautua elämään. Jotkut ihmiset eivät halua valita onnellisuutta (toki lähes kaikilla on näitä hetkiä joskus, itseni mukaan lukien), eivätkä itse edes myönnä/ymmärrä sitä. Olisipa mahtavaa, jos mahdollisimman moni pääsisi siitä loputtomasta negatiivisuuden kierteestä ja oppisi ottamaan itse vastuun elämästään ja onnellisuudestaan! Olipas tää loppu nyt aikamoista liirumlaarumia. :D Ja sieltä se itsekritiikki taas nostaa päätään... Sama se tällä kertaa, tekee vaan hyvää taas mun itsetunnolle kun hyväksyn itseltäni pikkasen epätäydellisyyttä. ;)

Tähän ekaan postaukseen sopii loistavasti nyt mun mielestä yks mun ihan ultimatelempparibiisi, johon en varmaan kyllästy koskaan! Tästä tulee lähes poikkeuksetta hyvä fiilis. :>

Pidemmittä puheitta (lol :D) sitten vaan, tervetuloa blogini pariin ja oikein antoisaa vuotta 2014 jokaiselle. ♥